Yleisluonteiset kirjoitukset
EU:n linkkivero14/12 2016 10:04
Riikka Söyring 13.12.2016
Sananvapausviikkoa vietettiin hiljattain. Julkisissa juhlissa juhlistettiin sananvapauden illuusiota. Sananvapautta ollaan kitkemässä RoundUpiakin raskaammilla torjunta-aineilla.
Kaikkia keinoja, joilla muutosvaatimukset vallitsevaan tilanteeseen kyetään hiljentämään, pitämään näkymättömissä tai tuhoamaan ennen kuin ne tulevat artikuloiduksi todellisessa päätöksenteossa, ollaan ottamassa käyttöön.
Komissio kaavailee rajoituksia nettikirjoitteluun
Komission syyskuussa julkaisema ehdotus Copyright-direktiivistä sisältää ehdotuksen linkkiverosta, jota internetin vapauden puolesta kamppaileva järjestöjen verkosto vastustaa.
Linkkivero tarkoittaa käytännössä sitä, että kun kuka tahansa nettiin kirjoittava – vaikkapa bloggaaja – linkittää hyperlinkillä lähdetiedon omaan tekstiinsä tai siteeraa suurten mediatalojen artikkeleista pätkiä, linkittäjä joutuu maksamaan käyttömaksun linkin käytöstä alkuperäisen artikkelin/tekstin oikeuksien omistajalle.
OpenMedia-järjestön mukaan komission direktiiviesitys suosii suuria julkaisijoita; pk-yrityksillä ei ole varaa maksaa linkkien käytöstä ehdotetulla tavalla.
Ancillary copyright – uusi kustantajien lähioikeus
Artikla 11 §4 esittää uutisjutuillekin 20 vuoden suojattua copyright-aikaa eli uutisjuttua siteeraavat olisivat pakotetut maksamaan veroa jutun siteeraamisesta jos jutun julkaisemisesta on alle 20 vuotta. Suuria mediataloja vero ei varsinaisesti haittaa koska ne ovat muutenkin jo siirtyneet yhteiseen uutistuotantoon synenergiaetujen saavuttamiseksi. Juttujen alkuperäiset kirjoittajat tuskin hyötyisivät, koska mediatalot omistavat jutut.
(Sivuhuomautus: Vuosia sitten kirjoitin juttuja Keskisuomalainen Oyj -konsernin lehdille. Noilla työkeikoilla ottamieni valokuvien käyttöoikeudet siirtyivät automaattisesti Keskisuomalainen Oyj:lle, joka voi hyödyntää niitä kaikissa medioissaan ajasta ikuisuuteen tai myydä eteenpäin muille medioille ilman erillistä korvausta kuvan ottajalle.)
Hakukoneet (tai viitesivustot kuten Ampparit) kärsisivät nekin linkkiverosta, koska ne eivät voisi enää toimia ”internetin puhelinluetteloina” joiden avulla käyttäjät etsivät tietoa internetistä. Espanja otti käyttöön uuden copyright-lain vuonna 2014, jonka jälkeen Google News sulki palvelunsa Espanjassa. Eurooppalaisen digitaalisen median edustaja EDIMA arvioi lain vaikuttaneen moniin verkossa toimiviin palveluihin negatiivisesti, ja taloudellisten menetysten liikkuvan miljarditasolla vuodessa.
Sitä luulisi, että sisältöjen laillisen saatavuuden edistäminen kasvattaisi tekijänoikeusmarkkinoiden kokoa, josta hyötyisivät sekä käyttäjät että tekijänoikeuksien haltijat. Komissio on kuitenkin lähtenyt ehdotuksellaan edistämään vain rahastusmonopolimekanismia.
Direktiiviehdotus edellyttää internet-palvelujen tarjoajien monitoroivan internetin käyttäjiä. Direktiiviesityksen 13 artikla velvoittaisi kaikki sosiaalisen median palvelut ottamaan käyttöön oikeudenhaltijoiden kanssa ”sovittuja” sisällöntunnistustekniikoita. Tällöin palveluiden ylläpitäjät vastuutetaan yksittäisten palvelun käyttäjien tekemisistä, tekemään teknistä ennakkotarkastamista eli seuraamaan mahdollisia ”tekijänoikeuksia rikkovan” aineiston esiintymistä ja poistamaan sen.
Tämä on vastoin E-kaupankäyntiä koskevan direktiiviä 2000/31, jonka Artikla 14 nimenomaan kieltää tällaiset vaatimukset. Vuoden 2001 informaatioyhteiskunta-direktiivi (InfoSoc) määrittelee sekin, että välikäsinä toimivat palveluntarjoajat eivät ole vastuussa käyttäjien tuottamista sisällöistä.
Myös EU:n kaavailema terrorismin vastainen laki sisältää vastaavia sensuuri-, seuranta- ja rajoittamiselementtejä.
Yllä olevan ei ole tarkoitus olla tyhjentävä esitys kaikista komission esityksen mukanaan tuomista ongelmista; se on pikemminkin lyhyt katsaus silmiin pistävämpiin kompastuskohtiin.
Lisää tietoa löytää esimerkiksi EFFI:n lausunnosta.
Kuolema vaihtoehtomedioille
Elokuussa 2016 komissio lupasi julkisesti, että sillä ei ole suunnitelmia luoda linkkiveroa. Elokuussa Statewatch.org julkaisi vuodetun komission henkilökunnan muistion vaikutusarvioista, jossa kerrotaan komission suunnittelevan linkkiveroa (ancillary copyright). Muillakin kuin Hillary Clintonilla on erikseen julkinen ja yksityinen asemoituminen…
Komissio ei näytä tähtäävän toimivan lakikehikon luomiseen, vaan pikemminkin copyright-markkinoiden luomiseen, jossa tuoton saavat isot mediatalot. Vuodetun muistion sivulla 145 lukee
”None of these two recent ”ancillary rights” solutions have proven effective to address publishers’ problems so far, in particular as they have not resulted in increased revenues for publishers from the major online service providers”
eli aiemmat lait eivät ole riittäneet lisäämään julkaisijoiden tuloja online-palveluntarjoajilta.
Vaikuttaa siltä, että EU:n linkkiverolla ja amerikkalaisten vastaavalla copyright-lainsäädännöllä halutaan päästä eroon vaihtoehtosivustoista, jotka linkkaavat paljon muiden uutisia, mutta eivät tuota niitä itse. Näin voidaan pudottaa julkiseen keskusteluun osallistuvista sellaisia medioita, joiden tulkinta on toinen kuin kaupallisen ja valtiollisen median, eikä miellytä päättäjiä.
Copyright-lainsäädännön ja linkkiveron toteutus on hankalaa, koska koko sosiaalinen media ja kansalaisjournalismi perustuu paljolti uutislinkkien jakamiseen. Jos linkit tulevat maksullisiksi tai niiden käytöstä rangaistaan, nykyisenlainen sosiaalinen media kuolee. Tästä taas eivät vaikutusvaltaiset (Facebook, Google jne) some-yhtiöt tykkää. Toisaalta niiden toimiluvat ovat riippuvaisia hallituksen tahdosta – ja poliitikkojen vaalirahoitus riippuvainen yritysten hyvästä tahdosta.
Pakkokonsensuksen luominen lainsäädännöllä
Pohjimmiltaan kyse ei kuitenkaan ole kaupallisesta vaan poliittisesta asetelmasta. Päättäjiä ja edunsaajaryhmiä huolestuttavat vaihtoehtomedioissa esitetyt tulkinnat globaalien ongelmien (talouskriisit, ympäristön tila, massatyöttömyys jne) syistä, ja näiden poliittisesti luotujen ongelmien seurauksista kärsivien tyytymättömien määrän kasvu. Valtamediassa valemedioiksi nimettyjen vaihtoehtosivustojen lukijamäärät ovat pieniä verrattuna perinteisen massamedian lukijamääriin, mutta ilmeisesti riittävät, jotta leimaavaan nimittelyyn ja kategoriointiin nähdään tarve.
Enää ei puhuta täydentävästä, moniäänisyyttä lisäävästä vaihtoehtomediasta tai kansalaisjournalismista. Ei moniäänisen, täydentävän kansalaisjournalismin tarve ole mihinkään kadonnut.
Vastavalkean kaltaisille pienille, riippumattomille toimijoille komission ehdotus linkkiverosta sekä eriävien näkökulmien julkituomista rajoittamaan pyrkivät eurooppalaiset ja amerikkalaiset Venäjän pelko -lait tietäisi julkaisemisen vaikeutumista ellei peräti loppumista. Valtavirrasta poikkeavia näkökulmia voi pyrkiä vaientamaan monella tapaa.
Yhdysvaltain Venäjän pelko -versio, H.R.6393-lakiesitys esiteltiin 22. marraskuuta ja hyväksyttiin senaatin alahuoneessa todella nopeasti, 30. marraskuuta. Lakialoitteen tekijä oli Devin Nunes (rep), jota Google vaalirahoittaa. Lukemalla salaliittoteoria-aineksia sisältävän lakiesityksen läpi ei ole vaikea nähdä, että sillä tähdätään eriävien mielipiteiden vaientamiseen. Venäjä-uhkaan vedoten edunsaajaklikki haluaa lakkauttaa oikeuden keskustella kurjuudesta, jota edunsaajaklikki enemmistölle tuottaa.
Myös journalistisesta vapaudesta aidosti välittävien ammattitoimittajien olisi syytä huolestua kun tällaisia lakeja on tyrkyllä.