Yleisluonteiset kirjoitukset
Talvisodan loppuminen08/12 2010 15:48
Saksan ulkoministeri Ribbentropin kirje Mannerheimille 7.3.1940 (lähteenä Hautamäen kirja).
Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimille
Saksan hallitus on vastaanottanut Teidän, herra Marsalkka, maaliskuun 2. päivänä 1940 Saksan johtajalle Adolf Hitlerille lähettämänne tiedustelun: "Mitä tarkoitti Hitlerin 9. helmikuuta 1940 päiväämä Marsalkka Mannerheimille lähettämä kirje Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan lopettamisesta, koska kirjeen lähettämisen jälkeen neuvostoliittolaiset ovat kohdistaneet enemmän kuin kaksinkertaisen paineen suomalaisia joukkoja vastaan?" Tämän johdosta ja kun muuttunut kansainvälinen tilanne on saattanut Saksan ja Suomen välisen politiikan toiseen valoon, ovat Saksan hallitus ja Saksan johtaja Adolf Hitler valtuuttaneet minut kertomaan Teille, herra Marsalkka Mannerheim, seuraavaa:
Ensiksi: Oheisena seuraa valokuvakopio osasta asiakirjoja, jotka saksalaiset saivat käsiinsä 9. helmikuuta 1940 lentokonekaappauksen ansiosta. Asiakirjassa on täydellinen selvitys sen sopimuksen täytäntöönpanosta, jonka Neuvostoliiton Stalin ja Englannin Churchill Englannin ja länsiliittoutuneiden puolesta ovat tehneet Moskovassa 15. lokakuuta 1939. Sopimus on asiakirja, jonka perusteella länsivallat yhdessä Neuvostoliiton kanssa aikovat kukistaa Saksan heti kevään 1940 annettua sotatoimille mahdollisuuden.
Vaikka Suomi ei ole Saksan liittolainen, asia kuitenkin koskee myös Suomea ja koko Skandinavian niemimaata sikäli, että englantilais-neuvostoliittolainen päähyökkäyssuunta Saksaa kohti on Baltian maiden ja Skandinavian niemimaan suunnalta sen lisäksi, että saksalaiset sotavoimat sidotaan hyökkäyksellä Ranskan suunnalta lännessä sekä idässä Neuvostoliiton ja Balkanin suunnilta. Operaatioon liittyvä karttavalokuva tämän kirjeen liitteenä.
Suomelle varataan tilaisuus tutustua kaikkiin lentokonekaappauksen yhteydessä saatuihin asiakirjoihin ja karttoihin Saksassa milloin vain haluatte, herra Marsalkka. Toivomme, että tutustuisitte niihin heti.
Toiseksi: Kun Neuvostoliitto, jonka kanssa Saksalla on voimassa oleva kymmenvuotinen hyökkäämättömyyssopimus, on kolmantena sopimuspuolena ranskalais-englantilaisessa Saksan vastaisessa salaliitossa, niin Saksa katsoo nyt myös Neuvostoliiton vihollisekseen eikä voi enää pitää voimassa niitä neuvostoliittolais-saksalaisia sopimuksia, jotka ovat tähän saakka pitäneet Saksan Neuvostoliiton politiikkaa myötäilevissä siteissä.
Kun Neuvostoliitto Saksan tietämättä on muuttanut kansainvälisen politiikkansa ja saksalais-neuvostoliittolaisen yhteistyön mitätöimisellä tehnyt itsensä syypääksi mahdollisiin tuleviin seuraamuksiin, katsoo Saksa nyt itsensä vapaaksi Neuvostoliiton kanssa tekemistään sopimuksista ja lähtee kulkemaan Saksalle turvallisempaa omaa tietään.
Kolmanneksi: Edellä käsiteltyjen seikkojen perusteella Saksa katsoo suomalaisten vaikeudet omaksi asiakseen, ja turvatakseen Saksan pohjoispuolisen alueen ryhtyy varmistamaan sitä, että Skandinavian niemimaa ja Suomen alue pysyvät vapaina neuvostoliittolais-englantilaisista joukoista. Tämän tarkoituksen toteuttamista varten Saksan hallitus on
a) varhain aamulla 10. helmikuuta 1940 antanut Neuvostoliiton Saksan asiainhoitajan kautta Stalinille Hitlerin 9. helmikuuta 1940 allekirjoittaman kirjallisen määräyksen, että sotatoimet Suomea vastaan on lopetettava ja pyrittävä rauhaan.
Tämä asia on jo aikaisemmin ilmoitettu Teille, herra Marsalkka Mannerheim. Koska Saksan hallitus on huomannut, etteivät neuvostoliittolaiset ole ottaneet täydestä Saksan johtajan Adolf Hitlerin määräystä ja kun lisäksi Te, herra Marsalkka Mannerheim, kysyitte samaa asiaa johtaja Hitleriltä, niin
b) maaliskuun 3. päivän iltana 1940 johtaja Hitler antoi Neuvostoliiton Saksan asianhoitajalle seuraavan kirjallisen määräyksen: "Ellei Neuvostoliitto heti, viimeistään huomispäivänä 4.3.1940, lopeta sotatoimia Suomea vastaan, niin Saksa tulee antamaan suomalaisille aseellista apua ja ajamaan Neuvostoliiton sotavoimat pois Suomen alueelta". Tämän uhkavaatimuksen antoi Neuvostoliiton asiainhoitajalle Marsalkka Herman Göring, joka lisäksi ilmoitti samalla suullisesti, että mikäli Neuvostoliitto ei suostu vaatimukseen, ryhtyvät Saksan ilmavoimat heti toimintaan suomalaisten puolella ilman että Suomi sitä pyytäisi. Saksalle on Suomessa ilmaantunut valvottavaksi etuja, joista se tulee huolehtimaan.
Neljänneksi: Kun muuttunut kansainvälinen tilanne osoittaa, ettei yksin Saksa vaan myös Pohjolan kansat ja niiden mukana Neuvostoliittoa vastaan urhoollisesti taistellut Suomi ovat joutumassa kansainväliseksi sotatantereeksi, niin maittemme yhteisen edun takaamiseksi Saksan hallitus on päättänyt puolustaa Skandinavian niemimaata ja Suomea sekä tulee valvomaan, ettei maatanne ainakaan toistaiseksi miehitetä enempää neuvostoliittolaisilla kuin länsivaltojenkaan sotajoukoilla. Saksan valtakunnan johtaja Adolf Hitler pyytää lisäksi ilmoittamaan Suomelle, että mikäli tarvitsette nopeaa sotilaallista materiaali- ja ilmatukiapua torjuessanne neuvostoliittolaisten ylivoimaista hyökkäystä, niin pyydettäessä Saksa tulee antamaan sitä heti ilman mitään vastavuoroisuuden periaatetta.
Berliinissä maaliskuun 7. päivänä 1940
Joachim von Ribbentrop
Saksan valtakunnan Ulkoministeri